Badass: Suomen tuleva invamaajoukkue??

Joo’o, kylläpä nyt Veikkoa vituttaa!!

Olin tässä muutama viikko sitten viikonlopun yli kovassa kuumeessa. No, kyllähän se kuume siitä pois lähti ja saatoin jopa käydä maanantai- iltana varovasti jo punttia nostamassa. Välissä meni viikko oikein hienosti, treenipainot vaan vähän laski ja kevyttä väsymystä oli havaittavissa, mutta eikös nämä kuulu diettiin? Viikko sitten torstaina väsymys oli niin kauheaa, etten tiennyt semmoista olevan olemassakaan ja crossarin polkeminen oli oikeasti tahtojen taisto, taisto jonka voitin kuiteskin 😉 Viikko sitten perjantaina en päässyt enää töihin ja pelkkä hereillä olo tuotti tuskaa, sydän takoi ja oli muutenkin ihme oloja. Muistan mm. kun otin prätkän pois auton kyydistä ja meinasin tuupertua kyseisen rakkineen päälle. Ajattelin, että kovimpa se nyt heikoks vetää ja vielä ois monta viikkoa tallattavana! Lauantaina kaikkien muiden mukavien oireiden lisäksi nilkat jysähti turvoksiin ja sama jatkui sunnuntaina. Tässä vaiheessa hiipi ensimmäisen kerran lihavaan savolaispäähän ajatus, ettei taida olla kaikki kunnossa! Sunnuntai-iltana kevyt konsultointi Heidin kanssa tähän tyyliin:

Eepee: Hei Rääpäle, onks mulla sun mielestä nilkat turvoksissa?

Heidi: Ei helvetti! Eihän noissa näy edes luut eikä jalkapöydän kaari!

Eepee: Ai, mitähän pitäis tehdä?

Sit tuli sen verran selkeää tekstiä lääkäriin menosta, jonne kuulemma olisi pitänyt mennä jo paljon aiemminkin, että taivuin varaamaan ajan heti maanantaiaamulle.

Maanantaiaamuna ennen lekuriin menoa kävin junttaamassa 60min crossarilla ja ei oikein meinannut sykkeet nousta, vaikka miten antoi ruutia. Hetkellisesti sain parhaimmillaan sykkeen käymään vajaassa 160:ssä. Sitten äkkiä kotiin aamupalalle ja kohti Malmin Terveystaloa, jossa olikin oikein hyvä palvelu. Pumppuhan paukutti aamuaerobisen jäljiltä vielä oikein iloista kyytiä ja taisi siinä verenpainekkin olla kohdallaan, näissä ei siis mitään uutta alla auringon. Sen sijaan tulehdusarvot olivat nousseet  ja kehossa oli vissiin kohtalaisen raju tulehdus päällä! Seuraavana päivänä sai loput verikokeiden tulokset, jotka kertoivat hemoglobiinin olevan alhainen kaikkien tulehdusarvojen ollessa taivaissa.. Näillä asioilla kuulemma on jotain yhteistä tuntemani väsymyksen kanssa 🙂

Keskiviikkona sitten uusiksi lääkäriin, missä otettiin lisää verta ja käytiin sydänfilmissä, jotta nähtäisiin olisko sydänkin jo saanut siipeensä… Pumppu oli kuin uusi (tai ainakin vähän käytetty) ja tulehdusarvot tippumaan päin, antibiootti oli siis puraissut! No ei mitään hyvää, ettei jotain pahaakin.. Treenikielto, joka alkoi siis maanantaina 28.2., jatkuu ainakin keskiviikkoon 9.3. asti! Nyt on nuppi lujilla kun tuntee jo itsensä terveeksi ja silti pitää odottaa ja hoitaa tauti pois päältä. Niin, kipeäksihän en tuntenut itseäni missään vaiheessa..

Lääkärin veikkaus oli, että muutama viikko sitten ollut korkea kuume on ollut A-virus, jonka jälkitautina sain sitten jonkun tulehduksen keuhkoihin! Tuliko se siitä että menin liian aikaisin takaisin salille, jää varmaan ikuiseksi mysteeriksi, mutta sydänlihastulehdusta ei ollut kiva pelätä,  joten jatkossa voin ottaa ehkä päivän tai pari enemmän toipumiseen.. Toisaalta,  jos alat aina pelätä treenaamista kun vähän tuntuu vittumaiselle hengittää tai nenä vuotaa, niin tässäkin maassa voi keskittyä jatkossa treenaamaan välillä touko-elokuu 🙂

Voin muuten kertoa, että tekemään tottuneelle ihmiselle on ollut todella raastavaa maata kotona ja koittaa olla tekemättä mitään. Päivän kohokohta onkin ollut kun akka tulee töistä kotiin.. Viikonloppuna se viimeinenkin riemu sitten vietiin ja Heidi lähti duunikavereidensa kanssa mökkeilemään. On sitten ollut pitkä ja paska viikonloppu murjottaa yksin kotona!

Lopputuloksena voidaan siis todeta että Badass-tiimi ei tervettä päivää näe, mut onneks ollaan niin vitun kovia että pärjätään vähän huonommassakin kunnossa 😉 Jos totta taas puhutaan niin kyllähän tämä lähes kahden viikon totaali treenitauko tuli todella huonoon väliin ja nyt on enemmän kuin tärkeää saada tauti voitettua, että ehtii leipoa lopun läskin pois ja saa pidettyä lihat ropassa kiinni!!

Tuli torstaina sentään autettua pikkuveljeä hiusongelmien kanssa, jotain sentään saanut siis tehtyä.. Enää ei ole ongelmaa, ei liioin hiuksiakaan…

Posted in: Uncategorized