Natikkaunta päähän!

Posted on marraskuu 10, 2010 Kirjoittanut

7


Jengi tykkää haukkua bodareita narsistisiksi ulkonäkökeskeisiksi oman kehon palvojiksi. Jos keskityn 20 vuotta oman kropan kehittämiseen, sen sijaan, että heittäisin duunin jälkeen läskiperseeni sohvan pohjalle HK:n sininen toisessa kädessä ja litran sokeroitu tuoremehu purkki toisessa, niin en todellakaan voi ottaa noita kommentteja edes haukkuina.

Se miksi otan itseni tuijottamisen puheeksi ja siitä huteran aasinsillan kautta itsetutkiskelun, johtuu juuri tämän ansiosta tapahtuneesta parin päivän takaisesta heräämisestä. Olen viime aikoina ihmetellyt mikä kopassa on vikana, kun fiilikset menee kuin vuoristorata. Muisti on lyhyt kuin poliitikolla, eikä keskittymiskyky ole ainakaan parantunut. Ajoittaiset masiksetkin vastaavat kolmen päivän ratailun jälkeisiä oloja. Ja kuten todettu on, koppa vaikuttaa kroppaan, joten pesunkestävänä bodarina aloin huolestua lihoistani kuin Roope Ankka rahoistaan. Otin sen vähän kapasiteetin mikä kopassa oli jäljellä käyttöön ja aloin käydä läpi kaikkia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa meikäläisen äkilliseen vihavaisesta vihanneksi muuttumiseen. Meikäläisellä noita tekijöitä riittää siinä määrin, että kyse oli useamman päivän projektista. Kunnes sitten aivan sattumalta tokaisin enemmän lääkkeiden kanssa touhunneen kaverini kuullen, että voisiko unilääkkeet olla homman takana. Kaveri kysyi kauanko olen niitä käyttänyt ja sormia laskien kuin suljetun osaston potilas sain lukemaksi kuusi viikkoa. Kaveri repesi täysin ja ihmetteli, etten ole huonommassa jamassa. Itseoppineena kotilääkärinä hän osasi avata hieman enemmän unilääkkeiden jatkuvan käytön vaikutuksia, kuin ne meikäläiselle määrännyt oikea lekuri. Niin no, eihän nykyään voi mennä lekureistakaan takuuseen, mutta kuitenkin ressun kirjoittanut henkilö oli töissä arvostetulla yksityisellä lääkäriasemalla, joten oletan hänen olevan ammattitaitoinen lekuri…

Diagnoosi: kaverini mukaan olin hyvää matkaa koukkuuntumassa unilääkkeisiin. Olot johtuivat ns. laskuista eli vieroitusoireista. Kuten yhdessä taannoisessa blogi-raapustuksessa mainitsin, käytin dieetillä Tenox-merkkistä unilääkettä nälältä nukahtamiseen. Hälyjen olisi pitänyt kyllä huutaa jo ennen kisoja, kun löysin aamulla olohuoneesta yön aikana pureskelemiani kaukosäätimen paristoja… No mutta, oppia ikä kaikki. Jatkossa ennemmin valvon yön natikkaunia odotellessa, kuin vaivun keinotekoiseen koomaan, joka loppupelissä ei edes vastaa aitoa rentouttavaa unta.

Sitten reeniin. Kävin Mikon kanssa jumppailemassa Malmin Eastillä ja pitkästä aikaa sain videomatskuakin aikaiseksi. Dieetin aikana rästiin jääneet duunit ylityöllistää vielä muutaman viikon ajan ja se näkyy väsymyksenä myös salilla. Siksi tuo treenikin on – ainakin meikäläisen osalta – vielä toistaiseksi tuollaista tissiposkimeininkiä, mutta kunnon badass-kamaa on luvassa.

Mainokset
Posted in: Uncategorized